Parisataa bahtia

Meille "vauraille" turisteille voisi järjestää extreme-päiviä, jolloin päiväohjelma pitäisi suunnitella niin, että rahaa olisi käytettävissä thaimaalaisen työläisen päiväpalkan verran. Siinäpä sitten joutuisikin miettimään, mistä totutusta tavasta luopua, kun 200-300 bahtin potista pitäisi riittää rahaa syömisiin, juomiin ja huvituksiin. Jos päivällä istahtaisi rantaravintolaan juomaan yhden ison kaljan (120 bahtia) ja illalla nauttisi coctail-baarissa yhden herkullisen drinkin (180 bahtia), rahaa ei sitten jäisikään enää mihinkään muuhun.

Miten thaimaalainen perusihminen sitten saa rahansa riittämään?
Kun ravintolatyöntekijän palkka on keskimäärin 7-8 € päivässä, pärjää sillä hyvin, kun ei käy syömässä turistien suosimissa ravintoloissa. Katukeittiöissä lämpimän aterian saa alle eurolla ja juomienkin hinnat ovat kaupoissa ravintolahintoja edullisemmat. Pienistä palkoista valtio ei peri veroja, eikä lämmityskuluista ole näillä leveysasteilla huolta. Suosituin kulkuneuvo on mopo tai skootteri, jonka polttoaineesta joutuu pulittamaan n. 0,80 € / litra.

Kun täällä eläkeläisenä talvehtisin ja viettäisin säädyllisen vaatimatonta elämää nauttien auringosta, merestä ja luonnosta, voisi rahaa jäädä säästöönkin. Päivittäiset reissut ostoparatiiseihin olisi silloin kyllä syytä unohtaa.